tiistai 5. maaliskuuta 2019

Näkevä

Olen nähnyt autiuteen tuomitun.
Kävellyt vierellä edessämme loputtomuus
irvikuvana ikuisuudelle.

Olen nähnyt veljien kääntyvän.
Voimattomana katsellut rakkauden
kuolevan epätoivon ilmiliekeissä.

Olen nähnyt haureuden hahmon.
Hymyillyt huoran hymyä huulillani
vartaloiden vääntelehtiessä neonvaloissa.



Olen nähnyt liikaa ja nyt puhkon silmäni:

Sillä pimeydessä on pyhä totuus,
pimeyteen kätkeytyy Suuri Punainen.
Vihan ja elämän spiraali purppuran
syleilyssä, kehtona kuolemasta uneksivalle.

Lohduttavan käden loppumaton keinutus 
hiipuvien sydämenlyöntien tahdissa.



Vihdoin,
vihdoin,


Rauha.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti